Rally selvittää tämän kauden tapahtumia
Joulu lasten kanssa Kuopiossa
Kuopion korttelimuseossa joulua voi katsoa kotien ikkunoista: varakkaan kodin suuri kuusi, joulupukin tuohinaamio ja työläiskodin kattoon ripustettu kuusi kertovat, miten joulua vietettiin ennen.
Vuoden 2026 joulutapahtumat julkaistaan marraskuun lopussa
Tarkistamme parhaillaan jokaiselta järjestäjältä tämän kauden joulutapahtumat Kuopiossa. Tilaa ilmoitus, niin lähetämme sinulle sähköpostia samana päivänä, kun ne julkaistaan.
Maksuton. Lähetämme sähköpostia julkaisupäivänä ja sen jälkeen kerran viikossa uusista tapahtumista Kuopiossa. Voit perua tilauksen milloin tahansa.
Kuopion joulun tarina
Korttelimuseon kuusi seisoi ikkunan edessä
Kuopion korttelimuseon joulunäyttely näyttää joulun suomalaisissa kodeissa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Monet nykyisetkin tavat, kuten joulukuusi, lahjat, koristeet ja jouluruoka, kuuluivat koteihin jo silloin. Näyttelyn eri talot esittelevät eri vuosikymmeniä. Varakkaassa kodissa suuri ja runsaasti koristeltu kuusi seisoi ikkunan luona, lahjat olivat usein pieniä käsintehtyjä ja pöydässä oli tuontiomenia ja eksoottisia hedelmiä. Ensimmäiset joulukukat olivat hyasintit ja punaiset tulppaanit. Lapsille lahjoja tuova joulupukki yleistyi 1800-luvun lopulla ja oli 1900-luvun alussa tuttu koko maassa. Makeisina oli hyytelömakeisia.
Torin joulunavaus ja Välke 250-vuotisjuhlassa
Syksyllä 2025 Kuopio juhli 250-vuotista taivaltaan. Juhlaviikot alkoivat 10. marraskuuta ja kestivät kaksi viikkoa, ja varsinainen syntymäpäivä oli maanantaina 17. marraskuuta. Ohjelmassa oli musiikkia, teatteria, kirjallisuutta, tanssia ja taidetta, ja kouluissa tarjottiin juhlaruokaa. Joulukausi avattiin lauantaina 15. marraskuuta torilla perheiden joulunavauksessa. Samana päivänä Kuopion museossa vietettiin lapsen oikeuksien päivää. Välke-valotapahtuma muutti keskustan satumaiseksi kolmena iltana, 15., 16. ja 17. marraskuuta.
Kuusi roikkui katossa ja pukilla oli tuohinaamio
Korttelimuseon työläiskodissa kuusi on ripustettu kattoon, jotta lattialle jää tilaa. Samassa kodissa nähdään joulupukin asu naamioineen: naamio on tehty tuohesta. Piparkakkujen leipominen kotona yleistyi 1900-luvun alussa. Riisipuuro oli varakkaiden jouluruokaa, kun taas työläiskodeissa keitettiin useammin ohrapuuroa. Lipeäkala valmistettiin kuivatusta kalasta liottamalla se lipeävedessä ja huuhtelemalla. Suutarin ja työläisperheen kodin kuusi oli vaatimaton. Vielä 1930-luvun opettajaperheen kodissa jouluun kuuluivat sahramipullat, joulutähdet ja joulun radio-ohjelmat, ja kotona oli jo sähkö ja keskuslämmitys.
Perinteet nykyään
- Perheiden joulunavaus Kuopion torilla: Kuopion joulukausi avattiin torilla lauantaina 15. marraskuuta 2025 perheiden joulunavauksella. Se kuului Kuopion 250-vuotisjuhlaviikkojen ohjelmaan.
- Välke-valotapahtuma: Keskusta valaistiin kolmena iltana marraskuun puolivälissä 2025. Tapahtuma kuului Kuopion 250-vuotisjuhlaviikkojen ohjelmaan.
- Korttelimuseon joulunäyttely: Vanhan Kuopion korttelimuseon taloissa joulua katsotaan eri vuosikymmenten koteina. Alle 18-vuotiaat pääsevät museoon ilmaiseksi.
- Joulupukki ja lahjat: Pukki on suomalaisen joulun vanha hahmo, jonka nimi tulee vuohesta. Lapsille lahjoja tuova pukki yleistyi 1800-luvun lopulla.
- Riisi vai ohra joulupuurossa: Kuopion korttelimuseo muistuttaa, että vanhoissa kodeissa riisipuuro oli varakkaiden jouluruokaa ja työläiskodeissa keitettiin useammin ohrapuuroa. Nykyään riisi on aaton puuron tavallisin vilja.
- Piparkakkujen leipominen: Piparkakut tulivat yläluokan herkuista tavallisiin koteihin 1800- ja 1900-luvuilla. Kotona leipominen yleistyi 1900-luvun alussa.
Hauska tieto lapsille
Kuopion korttelimuseossa on työläiskodin kuusi, joka roikkuu katosta, koska lattialla ei ollut tarpeeksi tilaa. Joulupukilla oli tuohesta tehty naamio.
Kysymyksiä joulusta Kuopiossa
Mitä Kuopion korttelimuseon joulunäyttelyssä näkee?
Näyttely esittelee joulun suomalaisissa kodeissa 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Eri taloissa on varakas koti, kutojan koti, opettajaperheen koti sekä suutarin ja työläisperheen koti. Esillä on kuusia, lahjoja, jouluruokia ja joulupukin asu. Näyttelyssä näkee, mitkä tavat ovat vanhoja ja mitkä uusia. Museo sijaitsee Kuopiossa osoitteessa Kirkkokatu 22.
Mitä korttelimuseo kertoo joulupukista ja lasten lahjoista?
Lahjoja lapsille antava joulupukki yleistyi Suomessa 1800-luvun lopulla. Kuopion korttelimuseon mukaan hän oli 1900-luvun alussa jo tuttu kaikkialla maassa. Aluksi hänen nimensä ja ulkonäkönsä tulivat pukkihahmosta eli vuohesta, ja nykyinen punapukuinen joulupukki muotoutui myöhemmin. Kuopion korttelimuseon joulunäyttely kertoo tästä muutoksesta kotien kautta.
Mikä on nuuttipukki, jota korttelimuseon pukkihahmo muistuttaa?
Nuuttipukki on vanha perinne, jossa pukkiasuun pukeutunut, yleensä vanhempi mies kiertää taloissa ja saa palkaksi jouluruoan jämiä. Perinne elää yhä joillakin seuduilla. Sana pukki tarkoittaa vuohta, ja Kuopion korttelimuseo kertoo, että joulupukin varhainen ulkonäkö ja nimi tulivat juuri tästä pukkihahmosta.
Millainen joulukuusi oli varakkaassa kodissa 1800-luvun lopulla?
Varakkaan kodin kuusi oli suuri ja runsaasti koristeltu, ja se asetettiin ikkunan viereen. Korttelimuseon varakkaassa kodissa kuusen alla olivat myös pienet lahjat, jotka olivat usein käsintehtyjä. Pöydässä oli ulkomailta tuotuja omenoita ja eksoottisia hedelmiä, ja makeisena tarjottiin hyytelöherkkuja. Samassa kodissa hyasintit ja punaiset tulppaanit olivat ensimmäisiä joulukukkia.
Millaisia lahjoja lapset saivat ennen?
Vanhoina aikoina lahjat olivat usein pieniä ja käsintehtyjä. Korttelimuseon varakkaassa 1800-luvun lopun kodissa lahjoina olivat omatekoiset esineet, ja herkuiksi riittivät tuontiomenat ja hyytelömakeiset. Siksi lapsen kanssa voi puhua siitä, että joulun parhaat lahjat voivat olla itse tehtyjä.
Mitkä olivat ensimmäiset joulukukat Suomessa?
Korttelimuseon mukaan ensimmäisiä joulukukkia olivat hyasintit ja punaiset tulppaanit. Ne kuuluvat näyttelyssä 1800-luvun lopun varakkaan kodin jouluun, jossa on myös suuri kuusi ja tuontiomenia. Myöhemmin, 1930-luvun opettajaperheen kodissa, jouluun kuuluivat myös joulutähdet. Näyttelyn eri taloissa näkee, miten kukat ja muut koristeet vaihtuivat vuosikymmenten myötä.
Mitä lipeäkala on, ja miksi sitä syötiin jouluna?
Lipeäkala valmistetaan kuivatusta kalasta, joka liotetaan lipeävedessä ja huuhdellaan sen jälkeen. Se oli perinteinen jouluruoka, ja korttelimuseossa sen valmistus näkyy 1910- ja 1920-lukujen kutojan kodissa. Pienelle lapselle ruoka voi olla outo, joten maistaminen kannattaa jättää vapaaehtoiseksi. Näyttelyssä voi nähdä, miten perinteisiä jouluruokia valmistettiin kotona.
Milloin piparkakkujen leipominen kotona yleistyi?
Piparkakkujen leipominen kotona yleistyi 1900-luvun alussa. Kuopion korttelimuseon 1910- ja 1920-lukujen kutojan kodissa piparkakkujen leivonta kuuluu jouluvalmisteluihin. Piparkakut tulivat yläluokalta tavallisten kotien jouluun 1800- ja 1900-luvuilla, ja nykyäänkin ne ovat monen perheen joulun perinne.
Söivätkö kaikki joulupuuroa samasta viljasta?
Eivät. Riisipuuro oli lähinnä varakkaiden jouluruokaa, kun taas työläiskodeissa keitettiin yleisemmin ohrapuuroa, ja korttelimuseon kodit näyttävät tämän eron. Nykyään riisipuuroa syödään jouluaattona monissa kodeissa. Lapselle eron voi kertoa niin, että joulupöydän sisältö riippui siitä, mihin kodissa oli varaa.
Miten joulu muuttui 1930-luvulla?
Joulun tavat alkoivat yhtenäistyä kautta maan. Opettajaperheen kodissa oli jo sähkö ja keskuslämmitys, ja jouluun kuuluivat sahramipullat, joulutähdet ja joulun radio-ohjelmat. Kuopion korttelimuseo näyttää tämän 1930-luvun kodin, jonka joulu muistuttaa jo nykyisiä joulutapoja. Näyttelyssä voi verrata tätä aikaa varakkaan kodin 1800-luvun loppuun ja nähdä, kuinka paljon on muuttunut.
Miksi työläiskodin kuusi roikkuu katosta?
Työläiskodissa lattiatilaa oli vähän, joten kuusi ripustettiin kattoon. Se säästi tilaa lattialla. Korttelimuseon suutarin ja työläisperheen kodissa kuusi roikkuu katosta, ja se on vaatimaton mutta koristeltu. Samassa talossa nähdään myös joulupukin asu tuohinaamioineen, joten kaksi hauskaa yksityiskohtaa löytyy yhdestä kodista.
Millainen joulupukin asu oli ennen?
Korttelimuseon suutarin ja työläisperheen kodissa on esillä joulupukin asu tuolta ajalta, ja siihen kuuluu tuohesta tehty naamio. Tuohi on koivun kuorta. Joulupukin varhainen ulkonäkö ja nimi tulivat pukkihahmosta eli vuohesta, ja nykyinen punaviittainen, poroilla kulkeva joulupukki on saanut vaikutteita kansainvälisestä joulupukkihahmosta.
Milloin Kuopion joulukausi avattiin vuonna 2025?
Joulukausi avattiin lauantaina 15. marraskuuta 2025 torilla perheiden joulunavauksella. Päivä osui Kuopion 250-vuotisjuhlaviikkojen ensimmäiseen viikonloppuun. Samana päivänä Kuopion museossa vietettiin lapsen oikeuksien päivää, ja illalla alkoi Välke-valotapahtuma. Joulukausi avattiin hyvissä ajoin, sillä adventti alkoi vasta 30. marraskuuta.
Mikä Välke on, ja milloin se oli Kuopiossa?
Välke on valotapahtuma, joka muutti Kuopion keskustan satumaiseksi kolmena iltana 15., 16. ja 17. marraskuuta 2025. Se kuului Kuopion 250-vuotisjuhlaviikkojen ohjelmaan. Ajankohta oli juuri ennen joulukuuta, kun päivät ovat lyhyitä ja valot tuovat kaupunkiin tunnelmaa. Välke Gala pidettiin 17. marraskuuta illalla.
Mitä Kuopio juhli marraskuussa 2025?
Kuopio täytti 250 vuotta maanantaina 17. marraskuuta 2025. Juhlaviikot kestivät kaksi viikkoa, 10. ja 23. marraskuuta välisen ajan, ja ohjelmaan kuului musiikkia, teatteria, tanssia ja lasten tapahtumia. Syntymäpäivänä kaupungintalolla järjestettiin kahvitilaisuus niille, joilla on sama syntymäpäivä kuin kaupungilla, ja kouluissa tarjottiin juhlaruokaa.
Pääsevätkö lapset ilmaiseksi Kuopion korttelimuseon joulunäyttelyyn?
Korttelimuseon joulunäyttelyyn alle 18-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi, ja aikuisten lippu maksaa 8 tai 5 euroa. Hinnat ja aukioloajat kannattaa tarkistaa museon omilta sivuilta, sillä joulukauden ajat ja hinnat voivat muuttua. Museo sijaitsee osoitteessa Kirkkokatu 22.
Miksi jouluaatto aloitetaan saunassa ennen joulupöytää?
Joulusauna on vanha suomalainen tapa: ennen juhlaa peseydytään puhtaaksi ja rauhoitutaan. Se on yhä yleistä, ja jouluaatto, erityisesti sen ilta, on joulun päivistä tärkein. Lapsille tavan voi kertoa niin, että joulu aloitetaan lämpimällä ja rauhallisella hetkellä koko perheen kanssa. Jouluaatto on monissa työpaikoissa palkallinen vapaapäivä, joten perheillä on aikaa saunoa yhdessä.
Mistä joulupukin Korvatunturi-kotipaikka on peräisin?
Joulupukin kotipaikaksi on vakiintunut Korvatunturi, ja siihen vaikuttivat luultavasti vuodesta 1927 lähetetyt radio-ohjelmat. Pukki saa vuosittain yli 500 000 kirjettä yli 200 maasta. Kuopiolaislapsetkin voivat lähettää hänelle kirjeen, vaikka Korvatunturi on kaukana Pohjois-Savosta, ja kirjeiden määrä kertoo, kuinka tunnettu joulupukki on maailmalla.
Miten selitän lapselle, miksi joulupukilla on vuohen nimi?
Kerro, että sana pukki tarkoittaa vuohta, ja joulupukki oli ennen pukkiasuun pukeutunut vieras. Hahmo muistuttaa pohjoismaista tapaa, jossa naamioituneet miehet kiersivät kylissä. Korttelimuseossa lapset näkevät joulupukin tuohinaamion ja voivat kuvitella, millainen hahmo oven takana odotti.
Mistä löydän Kuopion joulutapahtumat vuodelle 2026?
Vuoden 2026 joulutapahtumat lisätään Rally Takes the Train -sivuston Kuopion joulutapahtumaoppaaseen marraskuun lopussa, kun päivämäärät on vahvistettu. Siihen asti voi tutustua korttelimuseon vanhoihin jouluihin ja kertoa lapsille tuohinaamioisesta pukista ja katossa roikkuvasta kuusesta.
Lähteet
- Joulunäyttely (Christmas exhibition), Kuopion korttelimuseo
- Kuopio celebrates its 250th anniversary: festive weeks light up the city on 10-23 November 2025, Kuopion kaupunki
- Christmas in Finland, Wikipedia
- Joulupukki, Wikipedia